Istanbulin sopimus — naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen
04.02.2025
Lähisuhdeväkivalta on Suomessa suuri ihmisoikeusongelma — EU-maista Suomi on tilastojen kärkipäässä. Tilastokeskuksen raportista selviää, että lähisuhdeväkivalta on sukupuolittunut ilmiö: noin 77 % aikuisista uhreista oli naisia. Suomessa kuolee vuosittain noin 20 naista entisen tai nykyisen kumppanin surmaamana. Siksi onkin hälyttävää, miten heikosti lähisuhdeväkivaltaa tunnistetaan ja otetaan puheeksi esimerkiksi terveydenhuollossa.
Väkivalta ei ole rikos ainoastaan yksittäistä naista kohtaan, vaan se vie pohjaa tasa-arvon kehitykseltä ja koko yhteiskunnan demokratialta. Tästä huolimatta esimerkiksi lähisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa ei aina pidetä yhtä vakavana rikoksena kuin kokijalle tuntemattoman tekemää rikosta. Naiset törmäävät edelleen päivittäin väkivaltaa aliarvioiviin ja syyllistäviin asenteisiin.
Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (ns. Istanbulin sopimus) tuli Suomessa voimaan 1.8.2015. Sopimus kattaa naisiin ja tyttöihin sukupuolen perusteella kohdistuvan väkivallan kaikki muodot. Sopimus painottuu väkivallan ehkäisyyn, mutta sisältää myös velvoitteita naisten suojelemiseksi ja auttamiseksi sekä väkivallan tekijöiden rankaisemiseksi.
Huolimatta Suomen sitoutumisesta sopimukseen, tavoitteita jää toteutumatta. Suomi on saanut toistuvasti moitteita kansainvälisiltä ihmisoikeuselimiltä siitä, ettei naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ole kitketty riittävän määrätietoisesti.
Suomen tulee lisätä konkreettisia keinoja ja resursseja väkivaltatyöhön, ehkäisevään työhön sekä matalan kynnyksen palveluihin. Istanbulin sopimuksen mukaan turvakotipaikkoja pitää olla riittävässä määrin. Paikkamäärän tulisi perustua todelliseen tarpeeseen. THL:n arvion mukaan tarvittava määrä turvakotien perhepaikkoja olisi Suomessa 262–367. Huhtikuussa 2023 Suomessa oli 29 turvakotia, joissa oli yhteensä 230 perhepaikkaa.
Istanbulin sopimus edellyttää tietoisuuden lisäämistä naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja sen vaikutuksista. Keinoja ovat esimerkiksi valistuskampanjat ja -ohjelmat, joita tulisi toteuttaa yhteistyössä esimerkiksi kansalaisjärjestöjen kanssa.
Kannatan sosiaali- ja terveysministeriön valmistelussa olevaa lakimuutosta, jossa lähisuhdeväkivalta on tarkoitus rajata sovittelun ulkopuolelle. Kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat antaneet selkeän kannanoton lähisuhdeväkivallan sovittelua vastaan, ja vaatineet Suomea ryhtymään sen mukaisiin toimiin.
Naisiin kohdistuva väkivalta, häirintä tai hiljentäminen eivät kuulu hyvinvoivaan demokratiaan.