Aamuset-lehden vaalidebatti osa 1 — Sjöholm vs Muukkonen

16.02. Aamuset
Vaalidebatti: Sjöholm vs. Muukkonen
Turun väkiluku kasvaa tasaisesti koko ajan. Millaisia haasteita kiihtyvä väestönkasvu sekä lasten monikielisyys tuovat mukanaan Turun tulevaan koulutuspolitiikkaan?
Muukkonen: Tarvitsemme kasvatukseen ja uusia ja radikaaleja toimenpiteitä. Varsinkin monikielisten suomen kielen oppimista on vahvistettava.
Sjöholm: Suomessa kuka tahansa, taustoista huolimatta, on onneksi ainakin tähän asti voinut kouluttautua kuinka pitkälle tahansa.
MM: Kaikille pitääkin tarjota tasapuoliset koulutusmahdollisuudet taustoista huolimatta. Koulutus luo ne peruselementit elämässä pärjäämiseen. Taustalle tarvitaan päteviä opetusalan ammattilaisia.
M-RS: Peruskoulu on sivistyksen kehto, mutta siellä pitäisi palata perusasioihin. Opetussuunnitelman pitäisi olla laadukas ja kouluissa pitää olla hyvät ja turvalliset olot kaikille.
MM: Olen aika huolissani, mitä kasvatuksen ja opetuksen saralla tällä hetkellä tapahtuu. Meidän pitää miettiä, miten pystymme kuntatasolla vaikuttamaan uusiin haasteisiin. Hallituksen leikkaukset osuvat nyt arkaan paikkaan erityisesti ammatillisen opetuksen suhteen.
M-RS: Sellainen vanha peruskoulumalli oli toimiva, jossa oli selkeästi mukana vielä apukoulu ja tarkkailuluokat. Nykyinen malli on sen verran sekava, ettei sitä oikein pysty hahmottamaan kokonaisuutena.
MM: Perusopetuksen suurimpia haasteita ovat kasvavat ryhmäkoot, riittävien resurssien ohjaaminen perusopetukseen sekä koulujen keskinäinen eriarvoisuus. Esimerkiksi painotetun opetuksen luokat sijaitsevat keskitetysti keskustan koulussa, mikä syventää tutkimusten mukaan koulujen välistä eriytymistä.
M-RS: Koulutus on kaikkein paras kotoutumisen lähde maahanmuuttajille. Tämä pätee sekä lapsiin että myös heidän vanhempiinsa. Erityisesti korostaisin äitien asemaa.
MM: Meillä on myös perinteiset lähiökoulut, joissa monikielisten lasten määrä voi olla jopa 80–90 prosenttia. Olennaista on, miten nämä oppilaat pystyvät integroitumaan kielen avulla yhteiskuntaan.
M-RS: Ammatillisten koulujen puolella kritisoin sitä, että oppivelvollisuus nousi 18 ikävuoteen asti. Omassa perheessä on karuja kokemuksia siitä, kun koulussa ryhmäkoko on liian iso.
MM: Olen eri mieltä oppivelvollisuuden ikärajan nostosta. Se on päinvastoin ratkaisu näihin haasteisiin. Jos opiskelija ei pärjää, oppivelvollisuus auttaa siinä, että meillä on kuntana mahdollisuus tarttua kiinni nuoreen ja tarjota palveluita.